Pyhä Kyyros oli merkittävä aleksandrialainen lääkäri, joka oli syntynyt ja varttunut Aleksandriassa. Hän oli harras kristitty, joka hoiti sairaita ilman palkkaa, kristillisenä palveluna. Hän ei hoitanut ainoastaan fyysisesti sairaita vaan myös henkisesti sairaita, ja hänen mielestään sielun sairaudet olivatkin kauheampia sairauksia kuin ruumiin sairaudet. Hän sanoi usein: ”Sen, joka haluaa välttää sairauksia, tulisi välttyä synnin tekemiseltä, koska synti on usein syynä ruumiin sairauksiin.”
Ihmisiä parantaessaan hän saarnasi evankeliumia ihmisille ja käännytti heitä kristinuskoon. Diocletianuksen (284-305) hallitusaikana hän joutui pakenemaan Arabiaan, missä hänet vihittiin munkiksi. Silti hän jatkoi sielläkin ihmisten hoitamista ja parantamista kaikissa sairauksissa myös rukouksen avulla, minkä armon hän oli saanut lahjaksi Jumalalta.
Edessan kaupungissa hän tapasi siellä silloin eläneen Johannes-nimisen sotilaan, joka hänkin oli harras kristitty. Kun vainot olivat alkaneet, Johanneskin pakeni ja meni ensin Jerusalemiin, missä hän kuuli puhuttavan Kyyroksesta. Hän alkoi etsiä tätä ensin Aleksandriasta ja sitten Arabiasta. Kun hän vihdoin löysi tämän, Johannes pysyi hänen luonaan lopun elämäänsä ja auttoi Kyyrosta tämän parantamistehtävässä.
Kerran he kuulivat, että pakanat olivat pidättäneet kristityt naiset, Athanasian ja kolme hänen tytärtään, viisitoistavuotiaan Thoktistan, kolmetoistavuotiaan Theodotian ja yksitoistavuotiaan Eudokian. Pyhät Kyyros ja Johannes kiirehtivät heti vankilaan auttamaan naisia. He olivat huolissaan siitä, että kidutuksien edessä naiset luopuisivat Kristuksesta.
Pyhät Kyyros ja Johannes rohkaisivat naisia kestämään eteen tulevat kidutukset. Kuultuaan tästä kaupungin johtaja käski pidättää miehet ja nähdessään miesten uskon vahvuuden, hän päätti kiduttaa heitä naisten nähden. Naiset eivät kuitenkaan pelästyneet pyhien Kyyroksen ja Johanneksen kidutuksia, vaan ylistivät edelleen Jumalaa. Heidätkin ruoskittiin seuraavaksi ja mestattiin sen jälkeen, joten he kaikki kokivat marttyyrikuoleman.
Samalla paikalla mestattiin myös pyhät palkattaparantajat Kyyros ja Johannes. Kristityt hautasivat heidät myöhemmin pyhän apostolin ja evankelistan Markuksen kirkkoon. 400-luvulla, mahdollisesti vuonna 412, pyhien Kyyroksen ja Johanneksen reliikit siirrettiin Canopiksesta (Konopa) läheltä Aleksandriaa sijainneesta pienestä kylästä läheiseen Manufinin pieneen kylään. Siirto tehtiin siksi, että Manufinin kylä oli kristityille tuttu pahoista voimistaan, joita kaikki pelkäsivät, ja reliikkien avulla patriarkka Theofilos (385-412) halusi puhdistaa paikan pahoista voimista, mutta hän ehti kuolla ennen tämän tapahtumista. Hänen toiveensa reliikkien siirtämisestä täytti hänen seuraajansa patriarkka Kyril (412-444). Myöhemmin reliikit siirrettiin sitten Roomaan ja sieltä Müncheniin Saksaan (löytymisen muistopäivää vietetään 28.6.).
Univaikeuksisten omat pyhät
Pyhiltä Kyyrokselta ja Johannekselta pyytävät esirukouksia erityisesti erilaisista univaikeuksista kärsivät. Usein heidän reliikeillään rukoilleet saavat ilmoituksen unessa, miten he tulevat paranemaan.
Ortodoksinen kirkko viettää tuon reliikkien löytämispäivän kesäkuun 28. päivän lisäksi pyhien palkattaparantajien Kyyroksen ja Johanneksen omaa muistopäivää vielä tammikuun 31. päivänä.
Tropari, 5.säv.
Oi Kristus, meidän Jumalamme, sinä soit meille pyhien marttyyriesi ihmeet linnakkeeksi ja suojelukseksi. Heidän rukouksiensa vuoksi vahvista vallassa olevia kaikissa hyvissä teoissa, sillä sinä yksin olet armollinen ja ihmisiä rakastava.
Kontakki, 3.säv.
Oi pyhät, te olette saaneet ihmeiden tekemisen armon. Älkää lakatko vuodattamasta ihmeitänne meille. Hengellisellä taitavuudella lopettakaa kärsimyksemme, oi suuret lääkärit, Jumalan innoittamat Kyyros ja Johannes.
