Prinsessa Anna Novgorodilainen

Prinsessa ja myöhemmin ruhtinatar, pyhä Anna Novgorodilainen (k.1050) oli Jaroslav I Viisaan vaimo ja Ruotsin ensimmäisen kristityn kuninkaan, Olavin, tytär.

Anna syntyi noin vuoden 1022 tienoilla ja sai omassa maassaan Ruosissa nimekseen Ingegärd. Tämä nimi antoi myöhemmin hänen elämänsä seurauksena todennäköisesti nimen Inkerinmaalle, jonka hallitsija hänestä myöhemmin myös tuli.

Anna sai kotonaan hyvän koulutuksen ja sivistyksen. Hän sai elää melko vapaata elämää myös naisena silloissa Ruotisissa. Hän matkusteli paljon, hänellä oli lukuisia tiedollisia ja taidollisia avuja ja hän häytti sivistystään tehokkaasti myös esimerkiksi rauhantyöhön Ruotson ja Norjan välillä. Kertomuksissa Ruotsissa hänet muistetaan hyväsydämisenä, viisaana, rohkeana ja aloitteellisena naisena.

1000-luvun alkupuolella hänet naitettiin Novgorodiin ja hänestä tuli alueen ruhtinaan, Jaroslav Viisaan, vaimo ja hän synnytti perheeseen kymmenkunta lastakin. Tuona aikana hänen hallintaansas kuului alue, joka muodostui suunnilleen nykyisestä Inkerinmaasta, jolle hänen arvellaan antaneen nimensä ruotsalaisen Ingegärdin (venäläisittäin Irenen) mukaan.

Koko elämänsä häntä ylistettiin myös hurskaidesta ja ruhtinattarella oli hyvät suhteen mm. vuonna 1037 Kiovaan perustettuun Pyhän Irenen luostariin, jonne hän sitten kuolemansa edellä muutti, vihkiytyi nunnaksi ja jopa suureen skeemaan ja tässä yhteydessä hänen nimensä Ingegärd/Irene muuttui Annaksi. Hän lienee ollut ensimmäinen kuninkaallinen, joka ennen kuolemaansa vaihtoi kuninkaallisen asunsa nunnan asuun. Myöhemmin hänen jälkeensä moni muukin teki samoin.

Pyhä Anna kuoli vuonna 1050 helmikuun 10. päivänä ja tästä päivästä tulikin sitten myöhemmin hänen muistopäivänsä. Hänen reliikkinsä on palautettu kirkolliseen käyttöön ja ne sijaitsevat nyt Novgorodissa Pyhän Sofian katedraalissa.