Suuren paaston aika on valmistautumista Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan ja se on elävä vertauskuva koko ihmisen elämästä, joka on täydellistyvä hänen omassa ylösnousemuksessaan kuolleista Kristuksen kanssa. Se on aika uudistaa oman elämämme kutsumus, se on rukouksen, paastoamisen ja almujen antamisen aika. Se on katumuksen aikaa, mielemme, sydämemme ja tekojemme saattamista sopusointuun Kristuksen ja Hänen opetustensa kanssa. Se on ennen kaikkea paluuta elämään Jumalan rakkauden kaksoiskäskyn mukaan.
Ortodoksisessa kirkossa paasto ei ole sairaalloisuuden eikä synkkyyden aikaa. Päinvastoin, se on ilontäyteistä puhdistautumisen aikaa. Meitä kehotetaan "voitelemaan kasvomme" ja "puhdistamaan ruumiimme kuten sielummekin".
Aivan ensimmäinen Suuren paaston jumalanpalvelusveisu antaa meille sopivan sävyn alkavalle paastolle:
"Aloittakaamme valoisin mielin paaston aika ja antautukaamme sen hengellisiin kilvoituksiin. Puhdistakaamme sielumme, tehkäämme puhtaaksi lihamme. Paastotkaamme sekä kieltäytymällä ruuista että kakista himoista ja yltäkyllin nauttikaamme hengen hyveitä sekä niissä yhtämittaisesti halulla pysyen tulkaamme kaikki arvollisiksi hengellisellä ilolla näkemään Jumalan Kristuksen suuriarvoisimpia kärsimyksiä ja pyhää pääsiäistä."
"... Herra, nyt on armosi kirkastunut meille: on kirkastunut sielujemme valo. Katso, nyt on otollinen aika, nyt on parannuksen tekemisen aika".
Jumala halajaa katumustamme ja uudistumistamme, ei tunnontuskiamme. Suremme syntejämme, mutta teemme sen iloiten Jumalan armosta. Kuoletamme lihaamme, mutta teemme sen iloiten omasta ylösnousemuksestamme iankaikkiseen elämään. Suuren paaston aikana valmistaudumme ylösnousemukseen, sekä Kristuksen ylösnousemukseen että omaamme.
Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.
Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.
Alkuun se koski vain opetettavia, katekumeeneja, jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.
Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä) ja sunnuntai (ylösnousemuksen päivä), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko Suuri viikko paastoaikaan.
Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.
Konstatinopolissa Lasaruksen lauantai ja Suuri viikko katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.
Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.
Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.
Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:
Ortodoksisuuden sunnuntai-> OP1- OP2-OP3
Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai -> Gregorios Palamas
Ristinkumartamisen sunnuntai -> OP2-OP3
Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:
Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
Suuri maanantai
Suuri tiistai
Suuri keskiviikko
Suuri torstai (läntisessä perinteessä kiirastorstai)
Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
Suuri lauantai
Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.
