Apostoli Sostenes (myös Sosthenes) oli Korintin synagogan esimies ja apostoli Paavalin ystävä sekä yksi 70 apostolista. Hän oli piispana joko Kesareassa tai Kolofonissa. Apostolien tekojen mukaan juutalaisten väkijoukko pieksi hänet roomalaisen kuvernööri Gallion oikeuspaikalla.
"Mutta sitten, Gallion ollessa Akhaian maakunnan käskynhaltijana, juutalaiset nousivat yksissä tuumin Paavalia vastaan. He veivät hänet käskynhaltijan tuomioistuimen eteen ja sanoivat: "Tämä mies houkuttelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla." Mutta ennen kuin Paavali ehti vastata, Gallio sanoi: "Juutalaiset! Jos olisi kyseessä rikos tai törkeä ilkityö, olisi oikein ja kohtuullista, että kärsivällisesti kuuntelisin teitä. Mutta kun te riitelette sanoista ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi." Hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä eikä välittänyt vähääkään, kun kansanjoukko kävi käsiksi Sosteneeseen, synagogan esimieheen, ja pieksi hänet avoimesti oikeuspaikalla.
Ap.t.18:12-17"
On epäilty, että Sosteneksen nimi olisi myöhemmin ollut Crispus, joka myös mainitaan Apostolien teoissa ja 1. Korinttolaiskirjeessä (1:14).
"Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko hänen perhekuntansa uskoi Herraan. Monet muutkin korinttilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin.
Ap.t.18:8"
On epävarmaa, oliko apostoli Sostenes sama Sostenes, jonka Paavali mainitsee 1. Korinttolaiskirjeessä.
"Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoliksi kutsuttu, ja veli Sostenes tervehtivät Korintissa olevaa Jumalan seurakuntaa, Kristuksen Jeesuksen pyhittämiä, Jumalan kutsumia pyhiä sekä kaikkia, jotka eri seuduilla, missä asuvatkin, huutavat avukseen Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä samoin kuin me.
1.Kor.1:1-2"
Apostoli Sostenestä muistellaan 4.1. yhdessä 70 apostolin kanssa, 30.3. yhdessä apostolien Apolloksen, Keefaksen, Caesarin ja Epafroditeksen kanssa, sekä 8.12. yhdessä apostolien Apolloksen, Keefaksen, Tykikoksen, Onesimoksen, Caesarin ja Epafroditeksen kanssa.
Apostoli Apollos (kreik. Ἀπολλώς) oli apostoli Paavalin ystävä ja yksi 70 apostolista. Apollos vaikutti Efesossa ja Korintissa. Hänet mainitaan useita kertoja Uudessa testamentissa.
Apollos oli hyvin koulutettu aleksandrialainen juutalainen. Hän oli saanut kasteen Johannes Edelläkävijän opetuslapsilta. Apollos oli kristillinen saarnaaja, joka tuli Efesokseen noin vuonna 52 tai 53. Apostolit Akylas (Aquila) ja Priscilla (Prisca) ottivat hänet suojiinsa.
"Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin. 25 Hänelle oli opetettu Herran tie, ja pyhää intoa hehkuen hän julisti sanaa ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen. Apollos alkoi rohkeasti puhua synagogassa. Kuultuaan hänen julistustaan Priscilla ja Aquila ottivat hänet huostaansa ja perehdyttivät hänet tarkemmin Jumalan tiehen. Kun Apollos sitten halusi lähteä Akhaiaan, veljet kannustivat häntä ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet suopeasti vastaan. Akhaiaan saavuttuaan hän Jumalan armosta oli suureksi avuksi uskoville. Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väitteet ja osoitti kirjoituksiin vedoten, että Jeesus on Messias.
(Ap.t.18:24-28)"
Paavalin ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Apollos mainitaan tärkeänä henkilönä Korintin kristityille. Paavali kertoo, että "Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun." (1.Kor.3:6) Korintin seurakunnassa oli skisma, jonka seurauksena seurakunta oli jakaantunut neljään kannattajakuntaan: Paavalin, Apolloksen, Pietarin, joka on identifioitu Keefakseksi, ja Jeesuksen kannattajiin. Ei ole mitään viitteitä siitä, että Apollos olisi edistänyt tai hyväksynyt oman nimensä käyttöä.
"Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä. Olen näet saanut kuulla Khloen väeltä, että teillä, veljeni, on keskenänne riitoja. Tarkoitan sitä, että toiset teistä sanovat: "Minä olen Paavalin puolella", toiset taas: "Minä Apolloksen", "Minä Keefaksen*", "Minä Kristuksen". Onko Kristus jaettu? Onko ehkä Paavali ristiinnaulittu teidän puolestanne? Paavalinko nimeen teidät on kastettu? Jumalan kiitos, en ole kastanut teistä ketään muuta kuin Crispuksen ja Gaiuksen, joten kukaan ei voi sanoa, että teidät on kastettu minun nimeeni. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
(1.Kor.1:10-17)"
Myöhemmin apostoli Paavali kehotti Apollosta palaamaan Korinttiin:
"Veli Apollosta olen kovasti kehottanut lähtemään muiden veljien kanssa teidän luoksenne, mutta hänen matkansa ei nyt voinut toteutua. Hän tulee sitten kun saa sopivan tilaisuuden.
(1.Kor.16:12)"
Paavali mainitsee apostoli Apolloksen vielä yhden kerran kirjeessään apostoli Titukselle:
"Varusta lainoppinut Zenas sekä Apollos hyvin matkalle, niin ettei heiltä puutu mitään.
(Tit.3:13)"
Hieronymus Stridoniumilainen kirjoitti, että Apollos oli niin kyllästynyt Korintin jakaantuneisuuteen, että vetäytyi Kyprokselle lainoppineen Zenaksen kanssa. Kun Paavalin kirje paransi Korintin tilanteen, Apollos olisi palannut sinne. Kerrotaan myös, että Apollos toimi Smyrnan, Duraksen, Ikoniumin tai Kesarean piispana, mutta näistä ei ole mitään varmuutta.
Apostoli Apollosta muistellaan 10.9. ja 30.3. yhdessä apostolien Sosteneksen, Keefaksen, Caesarin ja Epafroditeksen kanssa, sekä 8.12. yhdessä apostolien Sosteneksen, Keefaksen, Tykikoksen, Onesimoksen, Caesarin ja Epafroditeksen kanssa. Kaikkia 70 apostolia muistellaan 4.1.
