Suurmarttyyri Katariina Aleksandrialainen

Kertomusten mukaan pyhä suurmarttyyri Katariina Aleksandrialainen oli ylhäistä sukua ja syntyi noin vuonna 282 Egyptin Aleksandriassa. Hän oli nuori, älykäs ja oppinut kaunotar, joka oli torjunut lukuisia kosijoita, koska kukaan mies ei kelvannut hänelle. Hänen epätoivoinen äitinsä lähetti hänet erään eremiittivanhuksen luokse, joka kertoi hänelle paremmasta sulhasesta, Jeesuksesta Kristuksesta, ja antoi hänelle Jumalanäidin ikonin. Yöllä Jumalanäiti ilmestyi Katariinalle unessa, mutta Jeesuslapsi sanoi, ettei ylpeä Katariina kelvannut hänelle. Erakko antoi Katariinalle kristillistä opetusta ja lopulta kastoi hänet. Sitten Katariina näki taas näyn, jossa Jeesuslapsi äitinsä käsivarrella pani hänelle kihlasormuksen sormeen, mistä lähtien hän piti itseään Kristuksen morsiamena.

Kun Rooman keisari Maximianius järjesti juhlan pakanajumalien kunniaksi, Katariina ei ollut valmis uhraamaan niille, vaan sanoi palvovansa Jeesusta Kristusta. Keisari kutsui koko maasta viisikymmentä viisasta väittelemään Aleksandrian amfiteatterissa Katariinan kanssa, jotta he saisivat tämän luopumaan kristinuskosta. Katariinan perustelut olivat niin vakuuttavia, että väittelijät omaksuivat kristinuskon, ja keisari tuomitsi heidät kuolemaan roviolla.

Keisari antoi ruoskia Katariinaa ja sulkea hänet pimeään vankilaan ilman ruokaa. Enkelit voitelivat hänen haavansa ja valkoinen kyyhkynen toi hänelle syötävää. Jeesus ilmestyi hänelle ja vahvisti häntä tulevien kärsimysten varalle. Sitten häntä yritettiin teilata teilauspyörillä, joihin oli kiinnitetty teräviä piikkejä, mutta enkeli rikkoi kidutusvälineet. Silloin keisari mestautti Katariinan, jonka haavoista virtasi veren sijasta maitoa. Hän voitti marttyyrinkruunun 25.11.305. Enkelit toivat hänen maalliset jäännöksensä Siinain vuoristoon.

Pyhän Katariinan luostarin kirkon alttarissa Egyptin Siinailla Mooseksen vuoren juurella on marmorikatoksen alla pyhän suurmarttyyri Katariina Aleksandrialaisen sarkofagi, jossa hänen reliikkejään säilytetään. Pääkallo ja koristeltu vasen käsi ovat siselöidyissä hopearasioissa ja hyvin säilyneestä kädestä vuotaa tuoksuvaa, parantavaa mirhaa. Hopeiset lampukat palavat yötä päivää sarkofagin yläpuolella. Alttarin toisella puolella on pyhän Katariinan marmorinen hautakivi.

Pyhän Katariinan reliikit siirrettiin noin 900-luvulla pienestä kappelista Katariinan vuoren huipulta (2637 metrin korkeudella merenpinnasta) läheiseen Siinain luostariin, jonka jälkeen Katariinasta tuli luostarin suojeluspyhä, ja luostari tunnetaankin nykyisin tavallisesti nimellä Katariinan luostari. Luostari on myöhemmin luovuttanut Eurooppaan osan pyhäinjäännöksistä, joita on muun muassa Rouenin katedraalissa Ranskassa.

Jeanne d’Arc ja monet muut pyhät ovat kertoneet Katariinan ilmestyneen heille. Ikoneissa pyhän suurmarttyyri Katariinan attribuutteina ovat kruunu, risti, palmunoksa, kirja, miekka ja (rikkoontunut) pyörä. Usein niissä kuvataan myös enkelit, jotka ovat kantamassa hänen jäännöksiään vuoren huipulle.

Katolisessa kirkossa hän kuului 1200-luvulta lähtien suosituimpiin naispyhiin, ja monet Suomen keskiaikaisista kirkoista oli omistettu hänelle. Nimi Katariina merkitsee ”ikuisesti puhdasta”. Pyhän suurmarttyyri Katariinan muistelupäivät ortodoksisessa kirkossa ovat 24.11. ja 25.11 traditiosta (slaavilainen/kreikkalainen) riippuen.